torstai 2. lokakuuta 2014

Golden October

Aamulla huomasin bussipysäkille kävellessä, että syksy saapuu Paderborniinkin.. Ilma oli kirpiä ja kadut lainehti oransseja lehtiä. Btw, löysin ykspäivä tieltä PÄHKINÖITÄ ! Funny, onko niitä muka oikeasti puissa täällä (Joo dumm Sini but just asking)...? Anyway, töissä Mono alkoi yhtäkkiä kans fiilisteleen puiden muuttunutta väriä, ja totesi jotenkin tosi juhlallisesti "It's Golden October". Yap, it is.
En tiiä oonko jotenkin vaan jo turtunu täällä oloon, koska välillä työpäivät tuntuu loputtomilta ja mulla on melko aivopesty olo, kun herään välillä miettimään onko elämää hallin ulkopuolella... Suomi ja läheiset tuntuu kaukaiselta unelta, vaikkakin kaikki hereillä olo tuntuu tosi unenomaiselta... Asiaa ei auta yhtään se, että ajattelen lähinnä suomeks, puhun englanniks ja kuulen miltei vaan saksaa Monon englannin lisäks. Sekametelisoppa, isnt it? Well anyway, I'm kinda proud of myself, koska tajusin tänään että puhun ja ymmärrän  oikeastikki semi sujuvasti englantia, koska voin käydä pitkiä ja melko diippejäkin keskusteluita sen kummemmin miettimättä miten nyt muotoilen sen mitä oon sanomasa. Toki joo välillä unohdan sanoja, and it's okay, mutta se että unohdan välillä aivan täysin joitain suomenkielen sanoja.. That's scary. Oon muutenkin kehittyny, tai sitten vaan oikeasti jotenkin aivopesty, mutta vastailen ja kyselen asioita välillä ihan huomaamattakin saksaksi. Kiitokset ja ole hyvät ja tervehdykset ym tulee automaattisesti saksaksi, jee. Mutta siis just se että puhun välillä "vahingossa" ihan kokonaisia lauseita saksaksi.. se yllättää mutkin. Sitten kyselen vaan Monolta silimät lautasen kokosina "Did I say it right?! Really?!". Coooooool.
Tänään on periaatteessa perjantai, koska huomenna on Saksan jälleenyhdistymisen-päivä, joka on vapaa kaikille. Noh, mun "perjantain" kunniaks päätinkin pilistellä pitkin kaupunkia, kun hyppäsin väärältä puolelta tietä mun bussiin nro.7. Normaalisti matka Westerntorilta Lindenwegille kestää ehkä jonku 5-8min, mutta nyt sitten kiersinkin koko kaupungin ja istuin sen samperin bussin kyydissä tyyliin 45min! Fiksu muksu. Toisaalta mihinkä mulla ois täällä kiire, töiden jälkeen istun joko jossain kahvilassa tai mäkkärissä ilmasen Wlanin takia, tai muuten vaan dallailen pitkin kaupunkia. Ja oon eksyny jo muuan kerran (ok ennemminkin ehkä luullut vaan eksyneeni..) joten ihan hyvä ehkä ottaa tollasia cityrundeja välillä. Suunnittelin muutenkin että nyt kun hankin ton bussikortin niin voisin huomenna tai lauantaina ajella muuten vaan busseilla, fiilistellä ja kuunnella musiikkia. Oppis vähän tunteen tätä kaupunkia ja reittejä ym.  
 Keväällä kun oltiin koulun kautta Krakovassa jollain projektireissulla, tutustuin yhteen saksalaiseen Marciin, joka pyysi saada viedä mut perinteiseen saksalaiseen pubiin syömään ja parille oluelle, mikäli tuun tänne työharjoitteluun. Well, here I am, ja huomenna ois tosiaan tarkoitus tavata Marc. Ajasta tai paikasta mulla ei oo hajua, koska mun saksanpään KVn A:n oli tarkoitus lähettää Marcille mun nro ja osoite ym, mutta it wont suprise me ettei se muistanu hoitaa sitä.. Ymmärrän joo että oon vähän huonoon aikaan täällä, kun kaikilla on kiire ja hirveesti työjuttuja, ja oon ainut vaihtari tällä hetkellä täällä, nii ei kukaan oikee jouda panostaan mihinkään. Mutta välillä vähän tympii kun tuntuu että mut on vaan tiputettu koneesta Saksanmaalle ja huudettu perään että "GO AND BE SOMEBODY". Ok no ehkei nyt ihan. Mutta töissäkin melko lempattu olo kun Mono lähtee koulutukseen ja palaa vasta 14.10 takaisin Thielille, ja mut siirretään toiselle osastolle jonkun italialaisen (?) tyypin huomaan joka on Monon lisäks varmaan ainut joka puhuu ees jotenkuten englantia. Nimenomaan jotenkuten, mitä nyt sain siitä irti kun Mono esitteli meidät tänään. Fuuuuuuuuuu! ...Have to learn some germany then..?
Noh, after all alles gut. Alkaa aikalailla jo oppii kaikki bussireitit ja keskustan ja tään Kiepen lähiympäristön yms.. Koti-ikävä on joo tottakai, mutta asiaa helpottaa (tai pahentaa..) se että aina kun on päässy Wlanii käsiks on voinu ladata Spotifyta biisejä offlinessa kuunneltavaks.. Mutta siis kolme viikkoa ja saan jo kovastikki pakkailla.. Kolme viikkoa tästä suorana leikkauksena eteenpäin, nii saan painaa jo päätä tyynyyn ja valmistautua seuraavan päivän armottomaan matkustusrumbaan. Awesome.
PS. en oo varma osaanko enää suomea kun tuun takas, nii opetelkaa joko saksaa tai hiokaa englantinne priimaks. Danke.

1 kommentti:

  1. I promise to speak only English and German to you when you come back! Schönes wochenende!

    VastaaPoista